Ihivriuqniqmut havauhiq

Ihivriuqtaptiknik Havauhiq

Tamna Uqauhiliqinirmut Kamisinauyuq Nunavunmut aliagiyaa ayurnaittumik havauhikhaq ihivriuriami ihuinaarhimayuq uqauhitigut pilaarutinginnik.
http://langcom.nu.ca/sites/langcom.nu.ca/files/Investigative Procedure.doc

Apirhuiniq ihivriuriamiknik

Taiguaqlugu una qaritauyanut pulaarvinga naunaitkutakharnik qanuqtut pigiami piliraangat poiumayauyunik ihivriurutautikhanik.

Ahiruqtitauyuq uqauhitigut pilaarutinginnik

 Ihivriuqninnga naunaiqhimaliqqat ahiruqtauqaliqqat ahiruqtaukpalluuniit uqauhitigut pilaarutinik ihumaalutigiyunik ukuninnga:

Nunavunmi Timiqutigiyanginni Haamlanginnikluuniit

Piliriyiit Kavamakkut Aulanngitangit Timiqutigiyangit

 

AttachmentSize
Investigative Procedure.doc40.5 KB
Investigation Process Flow Chart_IKW.pdf27.88 KB

Havaanga Uqauhiliqinirmut Kamisinaup

Uqauhiitigut Kamisinautit

 Tamna Uqauhiitigut Kamisinauyuq Nunavunmut inmikkuuqtuq havaktiuyuq Maligaliurvikmut tikkuaqtauhimayuq niruaqtarnit hitamanik-ukiunik havaariyakhanganik.

Titiraqhimayumi Ilitariyauyut Uqauhiit Maligangani (OLA) unalu Inuinnait Uqauhinginnun Tammaqtailinirmut Maliganga (ILPA), Uqauhiitigut Kamisinanga maligaquyauyuq tammaqtailigiami uqauhit pilaarutingitnik atuqtarnik atauhiuyuq Nunavuutim ilitariyauhimayut uqauhingit:

Tamna Uqauhiitigut Kamisinanga tammaqtailivaga uqauhiitigut pilaarutingit ukuninnga:

Nunavutim Ilitariyauhimayut Uqauhingit

utaaq Ilitariyauhimayunut Uqauhirnut Maligaq Nunavunmut ilitarhiyuq Inuit (Inuktitut Inuinnaqtullu), Qaplunaatitut Uiviititullu uqauhiit ilitariyauhimayut uqauhiit avikturnirmi.

Kihititiit Kantami unniqtuq 2006mi Inuit Uqauhia uqauhiulluaqtuq amigaitigitjutaanik 83% inunginnut, Qaplunaatitut uqayuktut amigaitilaangit qaningani 26.5%, Uiviitituulluaqtut mikitqiyaariyaata 1% inunginnut.

Inuit uqauhia
Inuit uqauhia itpuq Inuinnaqtun Inuktitullu.

Malruuk aallakkiit inuit Nunavunmi titiraqpaktut Inuit uqauhianik: Qaliuyaaqpait (Qaplunaat titirauhiatigut) talvalu Qaniuyaaqpait (kivalliit titirauhiatigut).  Amigaitqiat Inuktitut uqayuktut Nunavunmi titiraqtut qaniuyaaqpaititigut titirarhugu uqauhiqtik. Una titiraut pilik qaningani 60-nik titirarutinik, amihu-
lluat taitjuhinik iniriirutihimaplutik. Taimai-
ttumik “NU” qaliuyaaqpaitigut titirauhiqaqquq atauhirmik qaniuyaaqpaitigut: “ᓄ”.  Qaliu-
yaaqpait titirauhiq atuqquq aatjikkutainnik Qaplunaatitut Uiviititulluunniit titirautauvaktunik.  Amihut inuit atuliqpaktut qaniuyaaqpainnik atuqpaktullu qaliuyaaqpainniklu, ilaali qaritauyakkut titiqqitjutinut aallanullu hanaqiliraangamik qaritauyani.  Kavamangata Nunavut qaritauyait piyaalaqiyut qaniuyaaqpaitigut.  Inuinnaqtun uqayuktut atuinnalluaqtutkiaq qaluiyaaqpautikkut titirauhimik.  

Talvani 2006 qaffit inuit naunaiyautaani, 64% kiuyut uqaqtut aturniatigut Inuit Uqauhianik aivingmingni, itqaluaqtillugu uqauhilluaq 83% inunginni. Una pitjut 12% mighilaarut qulini ukiuni. Una imaitjutiqaqtuq amigaitturaalungmit inulrammiutilingmik, akun’ngani ukiulingni inuit ukiumi 2006-mi 23.1 ukiunik, tautuklugu Kanata akun’ngani ukiulik inuit 39.5 ukiunik.

Uiviititut
2006 qaffit inuinnut naunaiyaut unniqtuq 420 inuit Uiviititut uqaurutaullualingnut 1200 piplutik uqayuktaqtik. Nunavut kavamaqarvia Iqaluit piqaqtuq aulattiaqtumik Uiviititut uqayuktuqatigiinik. Pigaluaqtillugit qaningani 800 Iqalungni unniqtut uqaqtaarhutik Uiviititut, amihut Uiviititut-Inuit ilagiit kavamaqarvingmi. Uiviititut uqayuktuqatigiit iliharvilik, nutaqqiqivik, nunallaami naalautiqarvik, pitquhiliqinikkullu angmavaktumik upluq tamaat huliluqaaqtipkailiqpaktumik ukiumi.

Qaplunaatitut
Qaplunaatitut atuqtauqpiatqiyauyuq avikturniit havakviinni angitqiyanilu nunallaat uqarutau-
lluarhuni kavamanit aallaanilu havakvingni.